No mutta maanantaina viikko sitten en vielä tiennyt tätä, niin päätin tehdä hallilla kaikki liikkeet koemaisesti läpi. Jenna liikkuroi. Kiertohyppysysteemissä saimme asennoksi maahanmenon, siis kierron jälkeen. Ja siis... Vyöti ei osannut sitä? Käskin sen maahan, niin se vain ei mennyt. Tai juoksi 3-4 laukka-askelta ja meni sitten. Olin ihan varma, että sillä on vatsalaukun kiertymä tms. tappava tila, kun ei se ikinä ole niin huono. Kakkaakaan siltä ei ollut tullut normaaliin tapaan. No seuraavana päivänä kakka tuli ja Vyöti oli muutenkin taas terveen oloinen, joten yritin maahanmenojuttua uudelleen. Eikä se osannut vieläkään sitä. Siis syy olikin ehkä vain se, että Vyötin kanssa on viimeksi tehty kierron jälkeen maahanmenoa ehkä heinäkuussa? Ja sitten ohjaaja miettii kuumeisesti että MIKSI SE EI OSAA TÄTÄ?!
Viime viikko käytettiin sitten sen kierron-jälkeen-voi-mennä-maahan-asian opetteluun. Takapalkalla, heittämällä/viemällä palkka, ilman kiertoa, luoksetulosta jne. Perjantaina sain Vyötin noin kolmannella yrittämällä tekemään koko kiertohyppyliikkeen jokseenkin säällisesti sen maahanmenon kanssa.
Vyöti aina yllättää minut sillä, ettei sen kanssa voi tehdä asioita samalla aikataululla kuin Hukan kanssa. Hukka oli hyvin nopsa yhdistelemään palasia keskenään ja hoksasi parin näyttämisen jälkeen, mitä siltä odotetaan. Vyöti enemmän ketjuttaa asioita tehokkaasti eikä kuuntele minua, joten sille pitää saada kaikesta rutiinia ja toistoa, ennen kuin sillä on mitään vaikutusta. Vyötille oli niin mahdottoman vaikeaa oppia kiertämään ne tötteröt, ei esteitä, että sen kanssa sitten toistettiin ja toistettiin sitä kierrä - palkka -kaavaa, kun pitihän se palkita, jos se meni tötteröille kuten halusin. Mutta samaan aikaan ilmeisesti kehitin sille kaavan, että kierron jälkeen tullaan aina palkalle eikä todellakaan mitään pysähdytä. Voi huoh. Toisaalta Vyötillä on myös ällistyttävä sitkeys toistaa asioita, joista se ei ole saanut palkintoa puoleen vuoteen, joten ehkä kokeissa käyminen ei ole sille niin kuluttavaa kuin Hukalle. Aika näyttää, kunhan nyt päästäisiin johonkin kokeeseen edes yrittämään näitä voittajan liikkeitä. Eivät ne ihan valmiit ole, mutta tällä menolla Vyöti ehtii kuolla vanhuuteen ennen kuin päästään edes ensimmäiseen voittajan kokeeseen, joten pakko kai se on jossain vaiheessa kokeilla se ensimmäinen koe.
Keksin myös, että tunnarissa se rauhoittumisjuttu kannattaa itse asiassa tehdä sekä liikettä ennen että sen jälkeen. Vyötihän alkaa jo haistelun aikana ennakoida sitä, mitä oman kapulan löytymisen jälkeen tapahtuu, ja nostaa virettä, vaikka olisin saanut sen hyvin laskettua ennen tehtävää. Kokeilin eilen omalla pihalla ja sain vireen ällistyttävän alhaiseksi. Hallilla tulee olemaan taas vähän haastavampaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti