Musti, ensimmäinen osa

Joululomani jatkui ilman Vyötiä siten, että olin ensin kaverini luona Hämeenlinnassa pari yötä ja lähdin sitten 30.12. aamulla bussipysäkille odottamaan klo 10.05 saapuvaa bussia. Tämä kulkuneuvo vei minut Lahden matkakeskukseen, missä Mustin kasvattaja ystävällisesti oli minua vastassa. Ajoimme pentulaan, missä oli emokoira kolmen pentunsa (niitä oli ollut yhteensä kahdeksan) kanssa. Yksi niistä oli "Viirutyttö", jonka nimi tulee otsassa olevasta viirusta. Nyt sen nimeksi kuitenkin vaihtui Musti. Iloisena Musti temmelsi sisarustensa kanssa ja einehti tarjottua ruoka-annosta mitä suurimmalla ahneudella, mikä minua kovasti miellytti. Huonekasveja se myös olisi napostellut, mutta tätä eivät ihmiset niin suopeasti katsoneet.

Reilun tunnin päästä oli aika hyvästien, tai ehkä näkemiin-toivotusten ennemminkin. Emokoira tuli ovelle katsomaan, että sinne se menee. Ulko-oven sulkeuduttua Musti löi jarrut päälle, että en lähde, mutta ei auttanut ei. Uuden emännän käsi nosti sen kantoon, ja ei kun kohti Lahden juna-asemaa. Autossa meinasi tulla oksu, mutta pahoinvointiastian esiin ottaminen olikin niin jännittävää, että huono olo unohtui (tai sitten siellä jossakin kasvattajan auton lattialla on pikku yllätys, en katsonut niin tarkasti). 

Ensimmäinen etappi oli Lahden juna-aseman odotushuone. Siellä vasta Musti tajusi jääneensä minun kanssani kahden. Se alkoi täristä sylissäni, mutta rauhoittui, kun annoin sille maistiaiset eväsleivästäni. Varmuuden vuoksi kytkin sen tuplapannoin ja -hihnoin, jottei se pääsisi rimpuilemaan itseään irti ja olemaan vaaraksi itselleen. Mutta ei se yrittänytkään. Junaa odotellessa se halusi olla kaulahuivini sisässä.

Ensimmäisellä junavälillä (lähijuna G välillä Lahti - Riihimäki) se oli hieman rauhaton ja vikisi, mutta hiljeni, kun juttelin sille ja annoin sille pentuaitauksessa hajustuneen rievun. Vaihtoaika seuraavaan junaan oli alun perin kuusi minuuttia, mutta kun lähijuna oli hieman myöhässä, katsoin parhaaksi rientää seuraavaa junaa kohti jo pienoista juoksunnytkää. Konduktööri kuitenkin vakuutti, että kaikki ehtivät junaan, ja näin onneksi tapahtui. 

Tampereella vaihtoaika oli hieman pidempi, 9 min, ja seuraava etappimme, IC 27, oli sangen miellyttävästi parkkeerattu suoraan viereiselle raiteelle. Nyt näin tilaisuuteni koittaneen, laskin suojattini lumelle ja jäin odottamaan lumen värjäytymistä keltaiseksi. Se jäi kuitenkin odotukseksi kerrassaan, sillä aseman näkymät ja tapahtumat olivat Mustille niin jännittäviä, ettei se malttanut pissiä. Näinpä kannoin sen sisälle junaan. Tai oikeammin vyöräydyin ovesta juuttuen välillä kiinni oviaukkoon, koska kantamukseni olivat seuraavat: 1) Musti 2) reppu, jossa 2 vrk vaihtovaatteet, hygieniatarvikkeet, junaeväät jne. 3) kasvattajan antama kassi, jossa 4 kg penturuokaa, herkkuja, turvariepu, talouspaperirulla ym. ja 4) kokoon taitettu, mutta silti varsin suurikokoinen, kankainen matkahäkki. Tässä junassa pystytin tämän Mustille varta vasten ostamani matkahäkin, jonka vuorasin pissialustoilla. Sinne se kömpikin rauhoittuen hetken päästä päiväunille. 

Musti kopissaan

Klo 17.18 juna seisoi Seinäjoen asemalla 5 min. Musti kävi ulkona pissillä kuten muutkin lemmikkivaunun koirat. Klo 17.47 se sai touhukohtauksen. Yritin tarjota sille puruluita, mutta se halusi vain repiä pissialustoja. Olisi se muuten saanut repiä, mutta pelkäsin sen nielevän suikaleita, joten poistin alustat. Yritin viihdyttää Mustia viemällä sen junan eteiseen, missä se sai katsella lattiaa. Lähimmän vessan ovessa oli lappu "TULVA, ei käytössä". Oven alta tulvi vettä, mitä estämään oli laitettu läpimäräksi kastuneita pyyhkeitä. Musti meni repimään niitä ja halusi leikitellä niillä, ällöttävää... 

Oulussa meitä vastassa oli autokyyti. Musti suoritti kaikki tarpeensa aseman parkkipaikan lähettyville. Kotona yritin tutustuttaa niitä Vyötin kanssa rauhassa, mutta eihän se onnistunut. Vyöti sai haukkukohtauksen, ja jouduin heittelemään sille nappuloita maahan, että se hiljenisi. Mustia pelotti, ja se meni toisen ihmisen jalkojen väliin piiloon. Kotona koirat saivat katsella toisiaan hetken aikaa verkon läpi, ja sitten ilmankin. Vyöti on onneksi pentuystävällinen. Nyt Mustia kiinnostaa, mutta myös jännittää Vyöti. 

Vuoden viimeinen hallitreeni

Saaran ja Faken kanssa Rovaniemellä Nuusku-hallilla treenaamassa 22.12. Hallille oli laitettu ihanat jouluvalot, eikä tuntivuokra ollut paha. Tein Vyötille ruutua, ruutuun mentiin leikkimään karvaisella vetolelulla. Eteenlähetys kuolleelle lelulle meni hyvin, mutta Vyöti on vähän huono nappaamaan lelua maasta, piti itse juosta ja näyttää että hei, leikitään tällä. 

Seuraaminen meni muuten hyvin, mutta peruutuksessa lähden itse väistämään koiraa, pitääpä kiinnittää tähän huomiota. 

Kaukokäskyissä Vyöti meni aluksi ihan villiksi takapalkasta ("Mustin maksalaatikko" -makkaraa) ja kuola valuen teki ihan kamalan "istumaan nousun", siitä video yllä... Teki sitten kyllä ihan hyviäkin vaihtoja. 

Tötterönkiertoliikkeessä yritimme saada kisoissa tapahtunutta virhettä esille eli että Vyöti hyppäisi mennessään. Nyt, kun olen siihen valmistautunut, voisin sen pysäyttää ja käskeä uudelleen kierrolle. Mutta ei se hypännyt, vaikka Saara kävi taputtelemassa esteitä, vilkaisi vain niitä ja meni tötteröille. Pysäytys oli taas huono, pitää ehkä ruveta tekemään niin että piilottaa Vyötille takapalkan jonnekin tötteröiden sekaan ja vapauttaa sinne? 

Lopuksi vielä koirat tekivät paikallaan istumisen 2 min, tämä hyvä.

Nyt pidetään vähän treenitaukoa, joululomaa ja varmaan pennun hoitokin vie sen verran aikaa, että Vyöti saa olla vähän kevyemmällä treenillä hetken. Tuskin on pahaksi meille kummallekaan.

Hajuerottelua, agilitya ja pentu

Vyötin kanssa käytiin hallilla. Näytin taas tunnarien hajuerottelua, tuota kertakäyttökuppisysteemiä, tokokoutsille. Kommenttien ja omien kokeilujen perusteella muokkasin treenejämme: 1) kapulat laitetaan matalien merkkikartioiden alle; koira voi haistaa kapulan reiästä, mutta ei pääse siihen käsiksi 2) jos kapula on saatavilla, koiran tulee noutaa se, muutoin ilmaista istumalla 3) merkkikartioiden tulee myös olla hajuttomia (Vyöti ilmaisi niitä, kunnes pesin ne saippualla ja käsittelin kumikäsineet kädessä) 4) mikäli koira ilmaisee istuen, palkinto annetaan oman kapulan kohdalta 5) koiran pitää oppia itse säätelemään virettään eli ei keinotekoisesti rauhoitella sitä vaan päästetään se tehtävälle ja se saa itse huolehtia keskittymisestään. Videolla viimeisin otos. Tämä oli ihan ensimmäisenä harjoituksena koko treeneissä, aika hyvin mielestäni siihen nähden! 

Lisäksi tehtiin agilitya: 

Puomi ensimmäistä kertaa ikinä kokonaisena! Yhden kerran Vyöti hyppäsi sieltä laelta alas, hups... Se kokee jostain syystä nopeammaksi reitiksi hypätä maahan, juosta esteen vierellä ja hypätä uudelleen kontaktille. Hmm. Kun kävelin sen vieressä, kulki se korrektisti puomia pitkin loppuun saakka ja suoritti ensiluokkaisen pysäytyskontaktin.

Keppejä ollaan tehty jo kaikki 12 putkeen. Tosin Vyöti ei mennyt ihan sujuvasti vaan lopetti kesken, mutta ohjasin sen vain jatkamaan ja annoin lopuksi palkan. Koen tämän vähän vaikeaksi, kun tykkäisin kovasti palastella liikettä, mutta jos palkkaan jatkuvasti muutaman kepin pujottelusta, Vyöti ei opi menemään niitä kaikkia. Jatketaan harjoituksia. 

 

Keinua tehtiin niin, että pidin itse toisesta päästä, ettei keinu rämähdä liian kovaa, ja Vyöti teki kontaktin keinun alapäässä. 

Rengasta muistuteltiin ja lopuksi tein vielä pienen harjoituksen, jossa rengas - pituus - putki. Vyöti näytti joltain MM-bordercollielta! Ainakin minun mielestäni...

Ensi viikolla meille tulee pentu. Pentua varten on ostettu: 

- Pissialustoja

- Uusi lelu (sellainen mopin näköinen)

- Kuljetuskoppa (haetaan junalla, pääsee siihen nukkumaan sitten)

Ennestään varastossa oli jo tai sain kaverilta: 

- Pennun takki

- Panta, hihna, pikkuvaljaat

Kasvattajalta saadaan ensitarpeiksi: 

- Ruokaa

En vain tiedä vielä, mikä niistä tyttöpennuista meille tulee, mutta eiköhän sieltä joku lähde matkaan. Vyöti tykkää pennuista, joten odotan sen olevan innoissaan uudesta perheenjäsenestä. 

Hiihtokausi avattu

Vyötin kanssa hiihdettiin 5 km koiraladulla. Ostin Noomin (irlanninterrieri) vanhat vetovaljaat, olivat sopivat. Alamäessä Vyöti innostui juoksemaan, koitin pitää hihnaa tiukalla. Vastaan tuleva saksanseisoja haukuttiin. 

Kuppitunnari (video)

Kapuloiden hajuerottelu hallilla treenien päätteeksi. Eipä ainakaan nostele vääriä kapuloita, vaikka voisihan tuo tekniikka siistimpi olla. Tämä oli kolmas kerta hallilla tätä harjoitusta.

Hajuerottelu

Sain tuohon tunnarin haisteluongelmaan neuvoksi tehdä sitä hajuerotteluna purkeilla. Kuulemma tokokoutsin oma koira oli tehnyt kokeessa hyvän haistelun opetettuna niin, että ensin tehdään hajuerottelutehtävä purkeilla ja sen jälkeen tunnari. Ja vähitellen ketjutetaan väliin, että hajuerottelutehtävän ja tunnarin välissä voi olla muitakin liikkeitä ja tunnarissa haistelu onnistuu silti. 

Yritin tätä niin, että laitoin ensin kotona posliinikuppeihin puisia pyykkipoikia, joista yhtä olin koskenut. Vyöti ilmaisi sen istumalla, OK. Vein hallille kuusi kappaletta kertakäyttömukeja ja laitoin kaikkiin tunnaripalikat, yhtä olin pitänyt kädessä. EI OK. Ensimmäisellä kerralla Vyöti syöksyi kupeille, kaatoi ne, häsläsi ja sähelsi ja ilmaisi vääriä kapuloita. Toisella kerralla se syöksyi hienosti rivin päätyyn - ja työnsi päänsä kertakäyttökuppiin sisälle niin, että se tarttui sen naamaan kiinni... Hieno haistelu tästä vielä tulee, saattepa nähdä.

Agility

Agilityssa tehtiin eilen sellaista hauskaa rataa, jossa oli kaksi putkea ja kaksi hyppyä ympyrän muodossa, itse olin keskellä ja Vyöti juoksi esteitä. Molempien mielestä hauskaa. 

Keinua ei ollut tehty pitkään aikaan. Nyt tehtiin niin, että ryhmän kouluttaja oli keinun yläpäässä namin kanssa odottamassa Vyötiä ja laski keinun hallitusti maahan. Minä tulin perässä ja huusin sille KOSKE, KOSKE, joka on siis Vyötin käsky 2o2o-asennolle. Yhden kerran Vyöti hyppäsi keinulta pois ja meni keinun ALLE sen näköisenä, että nyt hän tekee hienon 2o2o-asennon. Nauroimme sille molemmat. Siis Vyöti on oppinut ihan tietynlaisen "pointteri-tyyppisen" seisomisasennon 2o2o-kontakteille, niin että se venyttää takajalat taakse, häntä on kippuralla selän päällä ja se tuijottaa eteenpäin. Niin nyt se meni siihen samaan asentoon seisomaan, mutta ei ollut kontaktilla vaan seisoi keinun ALLA. Hyvä yritys... Pari onnistunuttakin toistoa saatiin. Etupalkan päällä oli taas tötterö, joka käytiin yhdessä poistamassa, ettei Vyötin tarvinnut miettiä, voisiko se varastaa palkan. 

Keppejä Vyöti pujotteli jo 8 kpl peräjälkeen! Olen jumittunut tekemään vain kuutta. Nyt ohjaaja antoi neuvoksi, että ensi kerralla heti 10, Vyöti kyllä osaa pujottelutekniikan. 

Kävin vielä itsenäisesti toisella kentällä tekemässä puomin kontakteja. Kannoin Vyötin puomin päälle alasmenorampin eteen ja pyysin KOSKE. Ensin se hyppäsi alas ennen kontaktia ja hyppäsi uudelleen kontaktille 2o2o-asentoon. Seuraavalla kerralla menin itse viereen niin, ettei se pystynyt tekemään sitä, ja nyt saatiin jo hyvä alastulo ja kontakti. Jee! 

Kisaviikonloppu

Lauantaina 9.12.2023 oli Vyötin ensimmäinen voittajaluokan startti Oulussa Kamu-areenalla. Olen tyytyväinen Vyötiin, oikeastaan vain yksi isompi virhe tuli (kiertohyppyliikkeessä), muuten se teki tosi hienosti. Virittelyt kyllä vähän epäonnistuivat, koskapa en saanut Vyötin tekemisvirettä laskettua himotulle tasolle. Syötin sille ennen kehään menoa kohtuullisen nappula-annoksen, leikin sen kanssa pallolla hallin takapihalla ja treenasin sitä koiranmakkaralla. Ajattelin, että tällä tavalla saisin siitä enimmät innot pois ennen kehään menoa. Paljastui, että olisi tarvittu toinen samanlainen setti. Toiseen kehään mennessä Vyöti alkoi olla siinä mielentilassa kuin mihin sitä tavoittelin. Pitäisi varmaan kouluttaa se osaamaan ne liikkeet missä mielentilassa tahansa eikä yrittää tämmöistä virekikkailua, kun se ei selkeästi toimi...

Tuomarina kokeessa oli Piritta Pärssinen. Ensimmäisen kehän arvostelu oli mielestäni hieman ihmeellistä siihen nähden, että nyt oltiin ihan tavallisessa kokeessa eikä missään MM-kisoissa. Toiseen kehään mennessä arvostelulinja näytti heltyneen, ja jopa kymppejä nähtiin. Mutta ei näistä arvosteluista auta valittaa, lajin luonteeseen kuuluu, että tuomari määrää pisteet.

Liikkeet ja pisteet suoritusjärjestyksessä: 

Luoksetulo 7 - mielestäni oikein hyvä, pysäytys ehkä vähän valui, mutta ei nyt noin paljon.
Tunnari 0 - Vyöti TOI OMAN PALIKAN! Etsi, löysi oman, nappasi sen, ote lipesi ja se joutui nostamaan sen uudelleen suuhun. Etsiessään se oli siirrellyt vääriä palikoita kuonollaan. Mielestäni tästä olisi kuulunut vielä ainakin vitonen, mutta ei niin ei. En kehässä kuitenkaan ruukaa katsella pisteitä, joten kehuin Vyötiä, olin niin iloinen, kun sen pulikan päässä oli ruksi. Vyöti huomasi iloni ja hypähteli ja imi kehut itseensä. Ihanaa!
Kiertohyppyliike 0 - Kartiot olivat keltaiset, hyvin näkyvät kartiot. Vyöti selvästi huomasi kartiot ja oli niille täydellisesti suuntautunut liikkeen alkaessa. Se lähti käskystä ja... päätti hypätä vasemmanpuoleisen esteen matkalla. Jatkoi sitten matkaansa kartioille ja sanoi vielä kiihtymysääntelyn ÄYHH. En keksi tälle mitään muuta selitystä kuin sen, että Vyötillä oli kerta kaikkiaan vauhti päällä ja sen mielestä oli hauska idea hypätä este matkan varrella. Koska tuosta tuli jo nolla, en ottanut liikettä loppuun vaan kehuin ja vapautin, kun Vyöti oli kiertänyt tötteröt.
Ällä (jäävät liikkeet) 9 - istu ja seiso olivat asennot. Vyöti on näitä vähän sekoittanut, joten otin varman päälle ja kävelin istumissivun vähän hitaammalla vauhdilla kuin seisomissivun, niin Vyötin oli helpompi erottaa asennot toisistaan. Hyvät asennot se tekikin. 

---- tässä vaiheessa tauko, Vyöti sai kissanruoka-kuivanappula-lihaherkkuaterian ---

Kaukot 8,5 - kaikki vaihdot ekalla käskyllä, mutta kyllähän se vähän eteenpäin tulee.
Ruutu 8 - Vyöti jäi etureunalle odottelemaan, joko riittäisi, ja jouduin käskemään sen tuplakäskyllä ruutuun sisälle. Meni heti ja maastoutui käskystä. Hieno odottaminen ja seuraamaan tulo.
Seuraaminen 9,5 - tämä oli kyllä todella hieno! Peruutukset ja kaikki. HYVÄ VYÖTI!
Ohjattu nouto 10 - saatiin oikea kapula. Riemuiten kehuin Vyötiä ja sitten syöksyttiin syömään lisää kissanruokaa. 

--- tauko ---

Paikalla makaaminen 2 min ohjaajat näkösuojassa 10 - tässä ei kummempia, oltiin kolmen koiran ryhmässä, Vyöti keskellä.
Kokonaisvaikutus 10

ja vielä herkkuluu loppupalkaksi. 

Yht. 232 p ja VOI2 (sormeni kirjoittivat äsken vanhasta tottumuksesta "EVL1", mutta nyt ei oltukaan Hukan kanssa liikenteessä, pitää opetella uusia lyhenteitä...) 

Videot löytyvät täältä ja täältä

Hyvinhän tuo kisa meni ja ottaen huomioon arvostelun oli kakkostulos oikeinkin tyydyttävä. Nyt treenaillaan vähän tuota tunnaria ja ruutua ennen seuraavaa koetta. Kiertohyppysysteemistä en oikein tiedä, miten sitä treenaisin, kun treeneissä kokeilin ja Vyöti meni ihan korrektisti esteiden välistä joka kerta. 

Sunnuntaina kävimme vielä epävirallisissa joulurallytokokisoissa kerhon uudella hallilla. Palkitsin Vyötiä avokätisesti radalla, mistä tuli -10 p, ei ole tarkoitus näännyttää sitä kilpailemisella. Ja lisäksi vielä itse mokasin TAAS sen saman "koira kiertää ohjaajan myötäpäivään" -kyltin, kun en vieläkään ilmeisesti Rovaniemen kisoista oppinut, että siinä kuuluu pysähtyä. Mutta jäi vielä 87 pistettä, tulimme toiseksi ja saimme sellaisen tonttukoristeen ja suklaapatukan palkinnoksi. Kylläpä sitten kelpasi Vyötin lepäillä kisaviikonlopun päätteeksi.

Rallytokokilpailuissa Rovaniemellä

Minulle kävi silleen, että ostin alkuvuodesta vuosilisenssin kilpailuihin, kun ajattelin, että kyllähän meillä nyt kokeita tulee, tänä vuonna aletaan yrittää voittajan ykkösiä jne. Mutta sitten voittajan liikkeiden opettelussa alkoikin kestää ja kestää, enkä vienyt Vyötiä kisoihin. Laskin, että jos ostaa kilpailuihin vuosilisenssin, se tulee halvemmaksi kuin kertalisenssit, jos käy vähintään neljässä kilpailussa. Elikkä siis nyt ajattelin, että jos ilmoitan Vyötin vielä niin moneen kilpailuun, että tälle vuodelle tulee neljä kisaa, "säästän" lisenssimaksuissa. Vaikka oikeasti siis tietenkin menetin rahaa ilmoittautumismaksuissa, koska ei kilpaileminenkaan ole ilmaista, saati matkakulut, mutta ymmärrätte logiikan...

Eli ilmoitin siis Vyötin rallytokoon, joka oli eilen 2.12.2023 Rovaniemellä, tuomarina Heli Kelhälä. Vyötin ensimmäinen kisa uudessa hallissa. Tuolla Rovaniemen Käyttökoirien hallin pihalla kävimme kesäleirillä treenaamassa, mutta toisena päivänä, kun treenit olisivat olleet hallissa, Vyötiin iskikin ripuli! Eli Vyöti ei ollut ennen tätä kisaa käynyt tuolla hallissa sisällä. Pidin tätä oivana tilaisuutena vähän harjoitella kilpailemista sen kanssa. Mehän emme siis juurikaan treenaa rallytokoa Vyötin kanssa, kisaamme vain joskus. Seuraavassa kerrotaan, miten siinä käy.

Halli oli aika kiva, Vyöti oli siellä ihmeen rauhassa. Välillä se tietenkin haukkui, ja yritin kaikin keinoin hillitä sitä olemaan hiljaa, ettei se häiritsisi kisaamassa olevia koiria. Olin etukäteen suunnitellut, että tässä kisassa harjoitellaan Vyötin palkkaamista kisasuorituksen jälkeen. Olen opettanut Vyötille oman "nyt mennään syömään" -komennon, joka tarkoittaa käytännössä: "teit hienosti ja saat palkinnon, mutta et ihan heti, palkkarasia pitää mennä hakemaan kentän laidalta". Rataantutustumisessa havaitsinkin kehän loistavaksi mahdollisuudeksi harjoitella tätä: kehän laitojen ulkopuolelle jäi parin metrin kaistale hallia, mutta niin, että se oli kuitenkin selvästi niiden aitojen sisäpuolella, joilla kehäalue oli rajattu. Kysyin tuomarilta, missä koiran saa palkata, ja hän sanoi, että jos ei se palkkaaminen ihan iäisyyksiä kestä, saa antaa rasiapalkan siinä kehänauhan vieressä. Siis tein suunnitelman:

1) menen Vyötin kanssa kehänauhan VIEREEN, teen perusasennon ja palkkaan nameilla
2) menen tekemään rallyradan
3) maali-kyltin jälkeen, kun Vyöti seuraa terhakkaasti, lausun: "jess, nyt mennään syömään", riennän suorinta mahdollista reittiä kehänauhan vierelle, kaivan palkkarasian taskusta ja syötän sen Vyötille. 

Suunnitelma onnistui loistavasti! Niinkin loistavasti, että unohdin kokonaan keskittyä samalla antaumuksella itse rataan... Porhalsimme radan läpi vauhdilla, muutama perusasento ja eteentulo oli tosi vinoja, mutta en antanut tämän häiritä, äkkiä eteenpäin! Viimeisellä tehtäväkyltillä, joka oli "1 askel - seiso, 2 askelta - istu, 3 askelta - maahan", Vyöti istui seisomiskohdassa. SOS! Aivoni raksuttivat kaksi millisekuntia, tiesin, että kyltin voisi vielä uusia. Mutta en muistanut, miten rallytokossa uusitaan kylttejä, en ole koskaan tehnyt sellaista... menin paniikkiin ja jatkoin suoritusta. Ja taisi tulla vielä väärä määrä askelia tuossa toisessa vaiheessa. Eli tuplasössiminen. Pääsin lopulta painajaismaisesta tilanteesta, Vyöti seurasi hienosti ja sain palkattua sen suunnitelman mukaisesti. Kissanruoka maistui.

Lopputuloksena saimme 87 p. Kymmenen virhepistettä tuli tuolta viimeiseltä kyltiltä ja vielä kolme siitä, kun "koira kiertää ohjaajan myötäpäivään" -kyltillä en itse malttanut pysähtyä, hups... 87 pistettä riitti kuitenkin hyväksyttyyn tulokseen, eli Vyötillä on nyt jo kaksi kiinnitystä RTK1-koulutustunnusta varten. Hyvä Vyöti!

Video: