Musti ensimmäistä kertaa...

Eilen: näki muurahaispesän

Tänään: tajusi, että marjoja voi syödä suoraan varvusta (lumen alla säilyneitä, viimevuotisia)

Musti 6 kk

Musti tänään 6 kk, näppyläpallon kanssa

Musti 6 kk! Musti tuntuu elävän sellaista vaihetta, että virtaa on välillä ihan hirveästi, eikä oikein tiedä, mitä sillä tekisi. Leikkiminen on ruvennut kiinnostamaan entistä enemmän, Musti roikkuu lenkillä flexissä kiinni. Hukka rupesi samalla tavalla repimään hihnaa, jos halusi pelata sillä vetoleikkiä. Sillä oli aina tietty kohta lenkillä, missä se rupesi tekemään sitä. Musti rupeaa repimään hihnaa yleensä loppulenkistä, kun on jo väsynyt tai ei haluaisi mennä vielä kotiin, en tiedä kumpaa on kyseessä. 

Mustille tehtiin tällä viikolla vieraan ihmisen tekemä jälki hiekalle. Siinä oli yksi isompi hankala kohta, kun toinen jälki meni ristiin jäljen päältä ja Musti hukkasi, että mitä jälkeä se oli seuraamassa. Aika kauan piti odotella, mutta sitten se kyllä nosti taas alkuperäisen jäljen ja ilmaisi lehtikasaan piilotetun palkkarasian menemällä maahan. Olen yrittänyt mukamas opettaa sitä ilmaisemaan istumalla, mutta se on itse valinnut tuon maahanmenon, joten saa tehdä niin. Pääasia, että esineet löytyvät. Minun pitäisi ehkä antaa sille pitempää hihnaa jäljestäessä, niin en itse sotke tilannetta vielä enemmän, jos tulee ristikkäisiä jälkiä selvitettäväksi. 

Toissapäivänä pelästyin, kun huomasin Mustin seisovan 10 cm päässä sihisevästä kyystä! Kutsuin Mustin pois ja pitkään sitä tarkkailin, mutta ei tullut mitään oireita, joten totesin, että kyy ei purrut. Huh.

Vyötille olen saanut tosi nättejä tunnareita viime aikoina. Ei ole mahdotonta, että käytäisiin sen kanssa kesällä jossain toko-kokeissa. Mutta muuten olen Vyötiä pitänyt vähän tauolla tokosta, temppuja ja agilitykeppejä ollaan harjoiteltu enemmänkin. Meillä on pihalla kepit, ja Vyöti menee jo muuten kaikki 12 hyvin, mutta viimeisestä välistä meinaa pullahtaa ulos, kun etupalkka kiinnostaa niin paljon. Pitäisi varmaan ruveta nostamaan sille vähitellen hyppykorkeutta kisamittoihin. Tähän mennessä on hypätty korkeintaan 35 cm, viittäkymmentä ihan yksittäisiä kertoja. Kun nyt kerta fysioterapeutti sanoi, ettei selässä tunnu mitään ihmeellistä, niin ehkä Vyötin kanssa uskaltaisi muutaman startin ihan kisatakin agilityssa.

Vyötilläkin on pallo

Löppönen möllitokossa

Piti lukea Vöppönen, mutta tuo otsikko on niin hauska, että jätän sen noin.

Käytiin Vyötin kanssa möllitokossa samassa hallissa, jossa viime viikonlopun kisat olivat. 

- paikallaolossa Vyöti ennakoi maahanmenoa. Itse makuu hyvä, palkitsin sen etujalkojen väliin ennen kuin kiersin taakse.

(Tauko)

- luoksetulosta Vyöti oli lähdössä jo liikkurin käskystä, laitoin takaisin maahan. Pysäytin kartion kohdalle ja heitin pallon palkaksi.

- kaukoja tein s-i-m-i-s, minkä jälkeen päästin Vyötin takapalkalle. Aivan tajuttoman hienot kaukot, oikea takajalka oli kuin liimattu lattiaan. Kehuin vaihtojen välissä.

- ohjatussa vasen, hyvä paitsi itse meinasin unohtaa pysäyttää koiran seisomaan 

- ruutuun oli viety kosketusalusta valmiiksi. Vyöti syöksyi sille. Heitin Vyötille vinkupallon ja menin ruutuun leikkimään sen kanssa. 

(Tauko) 

- L:ssä istu ja seiso, seisomisessa Vyöti vähän teputti mutta muuten OK

- kiertohyppyjutusta otin vain kierron ja heitin heti namin, kun Vyöti kiersi

- tunnarin otin 5 m päästä. Vyöti meni, hoksasi oman, mutta ei tuonut sitä vaan lähti pyörimään ja näpimään muita palikoita. Sanoin sille, että nyt meni höpöksi, ja pyysin sen pois. Liikkuri vei palikat takaisin paikoilleen. Sama toistui. Kolmannella kerralla Vyöti katsoi minua vähän kulmien alta lähtiessään, mutta teki sitten hyvän haistelun ja lähti tuomaan omaa heti kun haistoi sen. Nyt palkitsin kehuilla ja nameilla. En tykkää treeneissä kieltää koiraa tai muutenkaan kertoa sille, että se teki väärin, mutta päätin nyt kokeilla kuitenkin tämmöistä lähestymistapaa tuohon tunnarin. Aika näyttää, toimiiko tämä. Koska siis tähän mennessä kun Vyöti on kokeessa näpinyt kaikkia kuutta palikkaa ja lopulta tuonut oman, ja olen sitä kehunut, niin tietenkin se on luullut tekevänsä oikein. 

- seuraaminen ihan ok, lopuksi annoin rasiasta kissanruokaa ja nappulaa. 

Musti kävi myös hallissa: näätälelu ja tennispallo kiinnostivat, ruuan sai pienistä tempuista. Opeteltiin nenäkosketusta tunnaripalikkaan ja istu- ja maahan-käskyjen erottelua. Mustia kehuttiin söpöksi, mutta ihmeteltiin, miten se on niin pieni. Ja se onkin kyllä minustakin tosi pieni ollakseen ensi viikolla jo puolivuotias, paino tosiaan oli puolitoista viikkoa sitten 11 kg. Hoikkana olen sitä toki yrittänyt pitää, mutta ei se erityisen laiha ole. Ehkä se jää mini-lapinporokoiraksi.

Tein eilen iltalenkillä Mustille jäljen hiekalle ja kaivoin palkkarasian maahan multaan, ettei se näkyisi kauas. Kun menin ajamaan jälkeä Mustilla, se ei ollenkaan halunnut ottaa jälkeä vaan kiskoi joka suuntaan ja haukkui. Odotin varmaan 5 min, lopulta se nosti jäljen ja kiskoi palkkarasialle. Mietin, että mikähän tässä oli vikana. Kunnes tajusin, että niin, siis Musti oli NÄHNYT, kun tein jäljen ja mukamas vielä peittelin loppupalkan maahan! Totta kai se tiesi, missä se on! Se oli yrittänyt 5 min kertoa minulle, että PÖKELÖ MINÄ NÄIN SEN PALKKARASIAN VIENNIN, mutta kun emäntä ei tajunnut, Musti totesi että hohhoi, pakko varmaan teeskennellä jäljestävänsä että tästä joskus pääsee pois... Että silleen.

Sidoste-sukka kestää

 ...emännän kaulahuivi välttämättä ei.

Maanantaina kun menin hallille, agilitykenttä oli tyhjänä ja Vyöti pääsi sinne! A-este meni tosi hyvin niin sitä en ottanut enää toista kertaa. Treenattavaa oli keinussa ja siinä, että minä osaisin ohjata. Pitää varmaan syksyllä taas ilmoittaa Vyöti jollekin kurssille, missä olisi ihminen kertomassa, mihin suuntaan pitää käsillä huitoa. Vyöti teki myös ihan sikahyvän toko-eteenmenon.

Musti on harjoitellut temppuja:

- sivulle, seuraamista

- 2o2o sivuttain 

- kurre

- peruuta 

- kosketusalustalle ja pysy siinä

- emännän jalkojen väliin

- nenäkosketus.

On ihan hirveätä jos on totta

 ...sanottiin Kalle Päätalon kotipuolessa. Olen oikeasti puuhannut koirien kanssa vaikka mitä muutakin, mutta nyt on opintojen ja muiden asioiden kanssa sen verran kiirettä, että päivitän vain tämän Vyötin eilisen tokokokeen, tuomarina Tiina Laakko ja paikka KAS:n halli. Käytin Mustiakin hallilla ennen ja jälkeen Vyötin suorituksen, leikitin näädällä ja naksuttelin pieniä temppuja, että se tottuisi tunnelmaan. Palkintojenjaossa Musti olisi halunnut mennä taputtavien ihmisten luokse, ja kun ei päässyt, alkoi ryömiä yhtä taputtajaa kohti irvistäen samalla. Se irvistää, jos sitä ärsyttää tai se kokee muuten kognitiivista dissonanssia.

Vyöti oli hallille saapuessaan taas tavanomaiseen tapaansa sekaisin innosta ja haukkui kaikelle. Se oli niin vallaton, että yksi toinen ohjaaja varovasti kysyi, uskaltaako Vyötin vieressä treenata kaukokäskyjä. Myönsin. Vyötihän on kyllä tokokehässä hallinnassa, mutta jos se ei ole käskyn alla, saa treenihalli ja yleinen kisatilanne sen niin kiihkoon, että siinä on pitelemistä ja kuuntelemista. 

Eka pätkä: 

Kiertohyppysysteemi 9,5 - asentona seiso ja esteenä oikea, joka oli avoeste. Ainoa pikkuvika oli vähän vino perusasento, muuten täydellinen. 
Zeta 9 - asennot istu ja maahan. Varmistelin vähän omalla kävelyllä asentoja, ja Vyöti teki ne.
Tunnari 0 - Vyöti teki tyypillisen Vyöti-tunnarin eli toi kyllä oman, mutta valintaa tehtiin niin hartaasti ja läheltä pitäen, että kaikki muutkin kapulat tuli tongittua ja sotkettua ja yhtä väärää nostettiinkin. Vyöti toi oman vierelle, ja kun kehuin sitä tästä löydöstä, oli se riemuissaan ja itsetyytyväisenä hyppi ja paistatteli kehuissa.
Kaukot 5 - TÄMÄ harmitti minua kaikkein eniten, ei edes tuo tunnari! Vyöti lähti tekemään hyvää settiä, istu-seiso-maahan-seiso ... ja kun olisi tullut istumisen vuoro, se ei hievahtanutkaan. Käskin uudelleen, ei MITÄÄN reaktiota. Se tuijotti minua kuin ei olisi koskaan kuullutkaan istu-käskyä. Ei niin ei, laitoin sen sitten suoraan seisomasta maahan, minkä se teki salamannopeasti ja nousi sivullekin täpäkästi. Eli ei vaikuttanut muuten mitenkään erikoiselta, se ei vain nyt muistanut tätä vaihtoa. Minkäs teet. Kehä loppu, menin palkkaamaan Vyötin.

Tässä välissä olin jo kahden vaiheilla, teenkö jommankumman siirron:

1) ajan kotiin ja jätän kokeen kesken
2) otan kehään mukaan jonkin palkan, jolla sitten palkkaan Vyötin kesken jonkin liikkeen - tästä tulee tietenkin hylky, mutta kun ei ykköstä muutenkaan enää voinut saada (teoreettiset mahdollisuudet oli, mutta käytännössä ei), mitä väliä. 

Kuitenkin kun nousin seisomaan, Vyöti tuijotti minua häntää heiluttaen ja hyppi edessäni, odotti tokoilemaan pääsyä. Niin menin sitten kuitenkin sen kanssa seuraavaan kehään. 

Ruutu 10 - ihan supertäydellinen. Miksiköhän aina, kun koirani tekevät täydellisen ruudun, se ei tule videolle. Tämä oli oikeasti kymppi.
Luoksetulo 9 - annoin stoppiin käsimerkin, ja se oli nyt aika töpäkkä, mutta Vyöti tuli niin kovaa vauhtia, että liukui matolla käskyn jälkeen.
Seuraaminen 8,5 - mielestäni arvosanaa parempi; Vyöti herpaantui ihan vähän välillä, mutta ei tarvinnut lisäkäskyjä vaan lähinnä herpaantuminen näkyi katsekontaktin katkeamisena. Olin tyytyväinen ja kehuin Vyötiä, ja se hyppi. Vyöti huomaa, yritänkö innostaa sitä kehuilla vai olenko oikeasti tyytyväinen, ja jälkimmäinen on sille paljon palkitsevampaa. Luulen, että se tykkäsi tilanteesta oikeasti.
Ohjattu nouto 6 - seuraamisessa Vyöti katsoi lattiassa olevaa maalarinteippiä, tuli kuitenkin mukaan. Hyvä stoppi, mutta käskiessä noutamaan (vasen) annoin ilmeisesti hieman vääränlaisen käsimerkin, ja Vyöti lähti suoraan vasemmalle. Se etsi ja etsi, että missä kapula. Kun se ajautui takaisin teipin kohdalle, pysäytin sen seisomaan ja annoin nyt tarkemman käsimerkin vasemmalle. Nyt se lähti täydellistä linjaa suoraan kapulaa kohti ja palautti sen. Vyöti on siis todella tarkka, että sen käden pitää näyttää täsmälleen kapulaa kohti, muuten se ei ymmärrä, missä se on... Nouto sinällään erinomainen, otin kapulan ja juoksin ulos kehästä palkkaamaan Vyötin.

Vielä paikallaolot:

Paikalla makaaminen 10 - Vyötin vieressä oli tuijottava bordercollie, mutta Vyöti ei varmaan huomannut sitä.
Kokonaisvaikutelma 9 - ohjaaja sai moitteita, kun kehästä ei kuulemma saa poistua juosten. No olinpas tuhma. Tuomari käänteli lappuja ja perusteli edellisen koirakon kokonaisvaikutuksen arvosanaa ja siinä alkoi kestää aikaa. Vyöti odotti vähän aikaa sievästi, mutta kun edellinen koirakko poistui kehästä iloiten (EI KAI VAIN JUOSTEN?!), Vyötillä meni hermot, että miksei se saa jo palkkaa. Se alkoi räksyttää minulle ja siinä oli pitelemistä! Minullakin meni hermot ja pyysin tuomaria kertomaan numerot mahdollisimman nopeasti. Vyöti vain kiihtyi entisestään, ja kun vihdoin sain luvan lähteä, otin pienen seuraamispätkän - jonka aikana Vyöti haukkui minulle ihan kamalalla äänellä - ja käskin sen maahan, mistä sitten lähdettiin ottamaan loppupalkka. 

Yhteensä VOI2 242,5 pistettä.

Tuloksena ei paha, mutta nyt minun pitää oikeasti opettaa tuo tunnari niin, että Vyöti pystyy tekemään sen myös korkeassa vireessä. En saa sen virettä alas kehässä vaikka mitä tekisin, kun se odottaa palkkaa. Ensin ajattelin, että käyn nyt hakemassa ne voittajan ykköset ja pidän sitten pidemmän treenitauon, jonka aikana opetan tunnarin uusiksi. Mutta pitää ottaa noita treenejä ohjelmaan jo nyt.

Hyvää tässä kokeessa oli se, että Vyötin vire kesti hyvin, se oli tosi rento ja hiljainen (siis ennen tuota paikallaolon jälkeistä episodia...) ja koepalkkaussysteemini vaikuttaa toimivan. Vyöti ei lässähdä vaan ennemminkin nostaa virettä, kun sille on rakennettu niin kova luotto siihen, että rasiapalkka odottaa. 

Molemmat koirat saivat punkintappotabletit. Vyötin paino: 12 kg, Mustin paino: 11 kg.

BÖHH!

 Koirat aamulla nujuamassa keskenään 

Mustin aamuinen kapulan(/kynän)pitosuoritus, taitava jo! 

Musti näki tuulessa lentävän roskapussin ja irokeesi on pystyssä

Mustilla on nyt vähän muutenkin sellainen vaihe että BUH BÖH, äsken katseli ikkunasta naapurin lapsia ja böhisi että BÖHHH! No ei tuo vielä mitään, mutta joskus se herää yölläkin katsomaan ikkunasta ja murisee ja pöhisee... jollekin. 

Vyötitoko ja jälki

Musti ajoi ensimmäisen kerran toisen ihmisen (siis joku muu kuin minä) tekemän jäljen: se olin. 20 m pitkä, eteni kaartaen sähkökaapin taakse ja palkkarasia oli koivun juurella puoliksi lumella peitettynä. Hienosti meni! Yksi jälki mentiin Cittarin pihalla vahingossa ihan kamalassa ristituulessa (luulin olevan myötätuuli), mutta jotenkin Musti onnistui sitä seuraamaan. En tiedä, näkikö se sen vai haistoiko oikeasti.

Mustia en ottanut eilen ollenkaan hallille, kun se loukkasi lenkillä takajalkansa ja ontui sitä (nyt on jo normaali, taisi vain kolauttaa sen johonkin). Vyöti pääsi tokovuorolle tekemään ruutua ja eteenlähetystä. Olen satunnaisesti treenannut sen kanssa myös EVL-liikkeitä, jos joskus kuitenkin startataan siellä. Nyt oli Vyötin päivä, ruutu löytyi ja saatiin yksi aivan täydellinen eteenmeno. Toisessa harhautui etuviistossa olevaan ruutuun. Se on tavallista, muistuu mieleen kun Hukan kanssa tätä treenasin ja kaikki vähänkään kiintopisteet etuviistossa vetivät niin puoleensa.