sunnuntai 9. kesäkuuta 2024

Kisoissa ja leireillä

Vöppönen palkintojen kera (huonekasvit omasta takaa)

 

1.-2.6.2024: Mustin kanssa pelastuskoiraleirillä Ylikiimingissä. Ruokailu oli Ylikiimingin SEO:lla. Keli oli niin kuuma, etten suin surminkaan halunnut jättää Mustia autoon, mutta onneksi ystävällinen henkilökunta lupasi tuoda sen sisälle ravintolaan. Musti häpäisi minut välittömästi työntämällä pään roskakoriin ja kaatamalla sen. Loppuajan se oli kiltisti. 

Lämmintä oli siis yli 25 astetta, joten itse treenit jäivät vähäisiksi, aika läkähtyneitä koirat olivatkin. Musti teki lauantaina noin 30 m pitkän jäljen, jonka päässä oli ruokapurkki. Olin merkannut jäljen pään kietaisemalla kunnon pätkän vessapaperia läheisen männyn kohdalle, että voin paremmin seurata, onko Musti jäljellä. No, vessapaperi haisee, ja Musti harhautui jäljeltä sivuun todennäköisesti vessapaperin hajun perässä. En tehnyt mitään, ja Musti löysi jäljen uudelleen ja ilmaisi purkin itsenäisesti. Mutta emännälle jatkossa vinkiksi, että pienempikin merkki riittää... 

Sunnuntaina Mustille aloiteltiin hakua. Musti sai nähdä, kun "ukko" juoksi katajapensaan taakse, ja Musti etsimään. Alussa se yritti jäljestää, mutta jo muutaman kerran jälkeen innoissaan veti pakenevaa maalimiestä kohti ja haukkui ennen kuin pääsi irti. Hyvä aloitus siis. Palkinnoksi se sai aina rasiallisen kissanruoka-nappulaseosta. Eilen jatkettiin tätä. Musti osaa myös haukkua käskystä ja eilen sanoi yhdelle maalimiehelle HAU. Mutta toistaiseksi painotus on siinä, että sen mielestä olisi kiva etsiä ihmisiä metsästä, ilmaisu liitetään myöhemmin.

8.6.2024: Ajoimme Kemiin rallytokokisoihin, Vyötille viimeinen alokasluokan kisa. Rata meni hyvin, Vyöti sai 100 p., sijoitus 1. ja vielä RTK1. Kisan jälkeen käytiin satamakahvila Nuotassa syömässä maalaisranskalaiset ja salaatit. Koirille ostettiin herkkuluut. Mustin mielestä luu ei ollut herkullinen, mutta se ei halunnut antaa sitä Vyötille, joten sen oli pakko väkisin syödä se. Maalaisranskalaiset maittoivat paremmin. Terassilla oli muitakin koiria, ja Vyöti sai kamalan haukkukohtauksen huomatessaan valtavan saksanpaimenkoiran pari metriä etuoikealla. Onneksi olimme muutenkin lähdössä pois. Jälkiruuaksi vielä jäätelöt sataman portailla.

Päivän rata

 
Musti saa maalaisranskalaisen

Jäätelöllä satamassa kisan jälkeen, appelsiini-mantelikrokanttipallo

Omalla pihalla kisan jälkeen:





Musti pyytää

 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti