Meillä oli agilityn pentukurssista muutaman viikon tauko, olimme Vyötin kanssa kesälomalla emmekä treenanneet.
Pentukurssilla oli nyt kaksi teemaa: ensinnäkin "persjättö", missä omistajan piti kääntyä samaan suuntaan kuin koira ja näin jättää se selän taakse, minkä jälkeen se otettiin vastaan eri kädellä kuin oli lähetetty (kai...) sekä eteen irtoaminen. Persjättäminen ei sinänsä ollut vaikeaa, mutta menin itse ihan sekaisin, että mihin suuntaan pitää itse askeltaa. Pari kertaa vain huomasin olevani jotenkin päin ja annoin Vyötille nakin samalla kun huusin että AA MITÄ TAPAHTUI. Yhden kerran tein kuulemma vahingossa valssin ja yhden kerran tuli poispäinkäännös, en tiedä, miten senkin onnistuin tekemään. Kumminkin kovalla keskittymisellä saimme tehtyä pätkän, jossa oli molemmilla puolilla siivekepersjätöt ja siivekkeiden välissä matala este, joka hypättiin.
Eteen irtoamista tehtiin lähettämällä koira ensin suoraan putkeen ja siitä namikipolle, joka oli jätetty putkesta muutaman metrin päähän. Viimeisellä kerralla laitettiin vielä namikippo esteen taakse. Vyötille tämä oli selvä homma, se on tehnyt namikipolle irtoamisia niin paljon, että sinnehän se meni. Minun piti vain muistaa alkaa kannustaa sitä eteenmenokäskyllä MENE MENE jo siinä vaiheessa, kun se on vielä putken sisällä menossa, sen jälkeen on jo myöhäistä.
Kävin vielä hallissa sisällä tekemässä kiertohyppytehtävää. Vyöti kiertää edelleen oikeanpuoleista estettä, vaikka olen yrittänyt tätä nyt vaikka miten treenata, se ei vain jotenkin ota nähdäkseen merkkikartioita kaukaisuudessa. Siis saan sen kyllä kiertämään kartiot menemällä lähemmäs, näyttämällä niitä sille jne., mutta aina kun otan kokonaan uuden este-kartio-asetelman, jota Vyöti ei ole ennen nähnyt, se menee taas esteelle, joka on sitä lähinnä. Ajattelin pitää sen kanssa tokotaukoa ja keskittyä vähän aikaa agilityyn, se tuntuu nyt palkitsevammalta ja kivemmalta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti