Möllitokossa

Minun piti olla tänään Vyötin kanssa korkkaamassa voittajaluokkaa virallisessa kokeessa, mutta en olekaan. Kerta kaikkiaan totesin, että ei tee mieli kilpailla. Vyötin kanssa treenaaminen on tosi hauskaa, mutta aina silloin tällöin alan itse ottaa liikaa paineita siitä, että pitäisi saada kokeessa siitä tai tästä liikkeestä jokin hyvä numero ja onnistuuko se nyt ja tuleeko ykkönen jne. Joo, tämä johtaa kyllä usein hyviin tuloksiin, kun sitä stressaantuneena treenaa treenaamistaan ja hioo liikkeitä tosi varmoiksi, mutta ei se ole kivaa. Henkilökohtaisesti pidän hankalana tasapainoilla sen välillä, että treenaaminen olisi kivaa ja rentoa, ja sen välillä, että se olisi kuitenkin tulostavoitteellista ja veisi koiraa eteenpäin. Päätin siis, että mennään möllitokoon, kun sellainen oli samana päivänä. Oli hyvä päätös, ja säästin sitä paitsi 20 € ilmoittautumiskuluissa. Miettikää, mitä kaikkea silläkin saa. Ja oliko Vyötilläkin vähän kivaa, kun sai kehässä tennispallon.

Ensimmäisessä kehässä oli kierohyppysysteemi, ruutu, ohjattu ja luoksetulo. Vyöti ei mielestäni bongannut kartioita, mutta lähti kuitenkin hienosti ja kiersi ne, mistä palkkasin sen iloisesti. Halusin sitten vielä kokeilla estehyppyvaihetta, joten vein sen takaisin puoleen väliin makaamaan. Nostin käteni osoittaakseni vasemmanpuoleista estettä, jolloin Vyöti sinkoutui oikeanpuoleisen umpiesteen yli, hmmm... Vein sen takaisin ja yritin uudelleen. Nyt Vyöti lähti oikeaan suuntaan, mutta KIERSI avoesteen! Kolmannella kerralla sain sen hyppäämään ja annoin heti palkan. 

Ruutuun Vyöti meni hienosti, mutta ei ihan tavanomaista tosi nopeaa vauhtia, joten itse toppautin sen vähän liian aikaisin ja se jäi ruutunauhalle seisomaan. Korjasin sen ruutuun sisälle, minkä teki hienosti, käskin maahan ja liikkurin käskystä lähdin kolmion kävelyyn. Palkkasin Vyötin nameilla ruutuun kesken sen kävelyn ja otin koemaisesti loppuun. Vyöti hypähti seuraamaan tulossa. Minun pitää nyt muistaa, etten pysäytä Vyötiä liian aikaisin; olen vähentänyt suorapalkan käyttöä ruudussa, minkä johdosta Vyöti pyrkii luonnostaan hidastamaan jo ennen ruutua ja pysähtyy vähän ruudun keskikohdan eteen. Sitä ei siis tarvitse keinotekoisesti jarrutella nyt.

Ohjattu meni tosi hyvin, Vyöti löysi vasemman kapulan, vaikka se oli aika lähellä hyppyestettä ja meinasi ensin mennä sinne. Luoksetulossa se tuli tosi lujaa, seisahtui kuitenkin käskystä, mistä heitin sille pallon takapalkaksi.

Toisessa kehässä oli seuraaminen, zeta, tunnari ja kaukot. Seuraamisessa oli vähän ongelmaa peruutuksessa, en edes nähnyt missä Vyöti oli, mutta muuten meni hyvin ja palkkailin paljon. Jäävinä tehtiin istu ja maahan; palkkasin molempien jälkeen. Tunnari tehtiin nyt ihan koemaisesti muuten paitsi kehuin ja annoin Vyötille namin, kun se pysyi istumassa, vaikka itse käännyin ympäri ja uudelleenkin. Vyöti osui omalle kapulalle aika nopeasti, nappasi sen varmasti ja toi sivulle. Ihanaa! Olin siihen tyytyväinen, höpötin ja iloitsin, ja Vyöti hypähteli. Se huomasi aidon iloni. 

Kaukoissa tehtiin i-s-m-s-i-m. Vyöti teki vähän sinne päin tekniikalla ja ekassa istumisessa ensin seisoi, mitä on nyt tehnyt paljon, kumma homma. Teetin koko setin kehuen joka vaihdon jälkeen, viimeiseksi otin vielä ylimääräisen istumisen, josta päästin takapalkalle (jota Vyöti ei kyllä meinannut löytää, ennen kuin näytetiin, sininen kippo). 

Oma!

 

Ei meillä ole enää mahdottoman paljon treenaamista, että oltaisiin ihan kisavalmiita. Onneksi ei ole kiire. Voidaan mennä vaikka esim. vuonna 2027. Olen opettanut Vyötille kotona temppuja, mm. syliini hyppäämistä, kahdella jalalla tasapainoilua ja minun ympäri peruuttamista.